Hauskaa vappua tai ihan mitä vaan ikinä missä juhlitkin! 🎉🎈🎊
Täälläkin ovat juhlat ylimmillään. Livebändi soittaa jazzia ja palohälyttimet laulaa.. Kävin kysymässä että palaako jossain vai onko joku vaan tupakoinut väärässä paikassa? Ei tietoa.. Käytävässä en viitsinyt sen pidempään viipyä kun tupakansavu oli melkoinen ja raaka viina haisi myös.. hyvät juhlat ..😊
Heitän arvoituksen tähän loppuun.. Mikä on (jos mahdollista) kovaäänisempi kuin tanskalainen?
Blogillani on nyt 588 katselukertaa -uskaltaako joku kommentoida jotain? Vapun kunniaksi 😏

Tavanomainen työpäivä takana, paitsi että ohjaajana oli vapaalla. Pientä kiusausta oli hoiva-avustajilla teetättää ylimääräisiä, minulle vain ohimennen näyteltyjä hommia. En voinut suostua asukkaan turvallisuuden vuoksi. Ymmärsivät hienosti. Jokaisessa huoneessa on sellaiset kuljetuskiskot ristikkäin katossa ja huoneesta toiseen siirrettävillä apupöydällä laite, jolla voidaan nostolaitteiden kanssa asukas siirtää vuoteesta pyörätuoliin ja toisinpäin. Erikoiselta näytti tarpeiden toimitus roikkuvassa asennossa vuoteen päällä hoitajan ottaessa koppia vaippaan. Suomessa noudattaisimme jonkunlaista häveliäisyyttä, eikö 😳
Hienolle keksinnölleen vaikutti myös kookkaan asukkaan sänky. Kummallakin reunalla oli sängynpituiset pyöreät tangot joihin oli erikoislakana pyöritetty. Hoitaja käytti kaukosäädintä ja toinen tangoista kiristi lakanaa tankoon päin ja toinen päästi omasta puolestaan pois. Potilas pyörähti kuin väkkärä kyljelleen ja vaipat sekä vaatteet saatiin tehokkaasti ja kivuttomasti, sekä mikä tärkeintä hoitajan kannalta -ergonomisesti vaihdettua. Näitä käytetään myös normaalipainoisten asiakkaiden hoidossa.
Omituiselle tuntui myös kun tanskalainen lähihoitajaopiskelija soitettiin katsomaan, kun minä hoidan diabetespotilaan jalkojen rapsutuksineen ja siteiden vaihdon. Meillä ei opiskelija opeta toiselle opiskelijalle mitään, vaan oppi tulee aina ammattilaiselta.

Mukava, tosin ehkä vähän tylsä työpäivä takana. Sain hoitaa itsenäisesti diabetes-potilaan jalat, joissa menee siteiden vaihtoineen ja rapsutuksineen melkein tunti. Tämä tehdään kolme kertaa viikossa. Keskiviikon olen vapailla, niin silloin sen tekee joku toinen, mutta kun olen töissä niin saan sen tehdä -aikaahan minulla on, toisin kuin joka paikan höylä-Peterillä 🏃 -ainoastaan sairaanhoitaja, lähihoitaja ja lähihoitajaopiskelijat voi tehdä haavanhoitoja täällä. Rouva, kenen jalkoja hoidan on lähes kuuro ( kuulolaite on hukkunut kotiin siellä vielä ollessaan😬) ja on niin herttainen kun huutaa kovaan ääneen silmiini katsoen minun ymmärtämättä sanaakaan. Hänelle on kirjoitettu lapulle että olen Suomesta, enkä puhu tanskaa, mutta hän kyllä huutaa samanlailla kaikille.
Ihmettelin ääneen Peterille tuoretta tupakanhajua. Kyllä vain, potilaat eivät ilmeisesti polta sisällä!? mutta omaiset käydessään voivat kessuksi pistää (whaaaat?!)
Ainakin täällä työskennellään yhtenä viikonloppuna ja ollaan kaksi vapaalla. Lähihoitajat ovat neuvotelleet niin että ovat vain joka neljännen viikonlopun töissä. Olisipa Suomessakin näin! Tosin en ole kysynyt saavatko he täällä pyhäkorvauksia.
Ei muuten ollut kahvilapäivää tänään, vaikka joka maanantai se on. Noooh. Ei se nyt ole niin justiinsa, on vaan joku poikkeus (niitä riittää.. 😉) esim. johtajan kissan syntymäpäivä 😁

Viimeinen vapaapäivä meni tavanomaiseen tapaan kävellessä. Aikomukseni oli kävellä Amalienborgin linnaan. Mutta. Kävin matkallani tutustumassa Rundetårniin (Pyöreään torniin) joka on Euroopan vanhin toimiva tähtitorni. 35 metrin huipulta avautuu näköala Kööpenhaminan keskustan ylle. Pelotti. Lähdin pyöreästä tornista päästyäni kävelemään määrätietoisesti kohti alkuperäistä suunnitelmaani, mukanani vain (perhepiirissä olemattomaksikin kutsuttu 😁) suuntavaistoni. Huomasin tulleeni Kristianiaan. Liiemmälti ei kiinnostusta ole kyseistä aluetta kohtaan, joten pyörähdin ympäri ja jatkoin matkaa Christiansborgin linnaan, joka sattui tulemaan reitilleni. Kaikilla alueilla ei tee mieli ottaa karttaa esille ja näyttää olevansa turisti, vaan ikäänkuin jatkaa matkaansa näyttämättä kanssakulkijoille ettei ole pienintä hajuakaan siitä mihin on matka. Tien leveydestä voi toki päätellä jotain.
Pyhäpäivänä monet liikkeet pitävät ovensa kiinni, myös turistikujilla. Tänäänkin voin taputtaa itseäni olalle ja todeta että: "well done" reipas olin 😄 vaikka Amalienborg jäikin seuraavaan kertaan.
Mukavaa alkavaa työviikkoa meille!

Vapaapäivä 2/3.. Räntäkuurossa yllätti  -tosin onneksi ennen ulos lähtemistä. Iltapäivällä tosin luvattu selkeämpää.
Juttelin raskaana olevan rouvan kanssa. Täällä hoitohenkilökunta aloittaa äitiysloman kahdeksan viikkoa ennen laskettua aikaa turvallisuussyistä. Mikäli olet vanginvartijana niin äitiysloma voi alkaa jo puolta vuotta ennen, tai viimeistään silloin kun raskaus näkyy.  Sairauslomaa toki voi hakea milloin vointi sen vaatii. Äitiysloman pituudesta tai korvauksista meillä ei vielä ollut puhetta.
Kiinasta tullut hoitaja kysyi minulta että onko Suomessa eskimoita? Onneksi tanskalaiset tietävät että joulupukki tulee Suomesta!

Tänään vielä muutama ajatus, huomio. Täällä ei mummojen partojen anneta rehottaa vaan jokaisella on siistiksi sheivatut leuat ja nenänaluset!
Ruokalassa käytetään kankaisia, prässättyjä, vitivalkoisia ruokaliinoja ja vain harvoin näkee kertakäyttöisiä ruokalappuja.
Ohjaaja kertoi minulle että kun asukas täyttää sata vuotta niin hänen huoneensa oven eteen laitetaan Tanskan lippu, joka on kattoon asti ylettyvässä tangossa ja oven karmia reunustamaan havukranssi. Satavuotiaat tietävät "arvonsa" ja pitävät nuorempiaan "vähempiarvoisena" (hyväntahtoisesti kuitenkin 😉) Toki kaikenikäisten syntymäpäivät huomioidaan.
Tänään luulin meneväni leivontakerhoon, mutta pääsinkin kokoukseen, jossa päätetään mitä ensi kuussa syödään. Paikalla oli kaikki kynnelle kykenevät asukkaat, ja jokainen sai vuorollaan äänensä kuuluviin. Ruokalista suunniteltiin kaikessa yhteisymmärryksessä.
Kun joku kuolee niin poliisilta tulee puhelinsoitto, jossa hän kysyy että oliko kuolema ennalta-arvattavissa vai ei. Mikäli kuolma on tullut yllättäen niin poliisi tutkii asian ja kyselee paljon erilaisia kysymyksiä.

Eroavaisuuksia hoito - tai lääketoiminnoissa löytyy paljonkin. Hanskoja käytetään, mutta ei ole mikään ihme ja kumma jos käytävällä kuljetaan ne kädessä. Desinfiointiaineita ei juuri kukaan käytä, eikä niitä olekaan kuin wc:ssä ja keittiössä. Lääkkeidenjako suoritetaan ilman käsienpesua, käsien desinfiointia tai hanskoja 😳 Lääkkeet napsautetaan puoliksi oman puseron rinnuksiin nojaten, sekä valolle arat lääkkeet poistetaan folioistaan jo jaon yhteydessä.
Mikäli lääkkeidenjaontarkistaja huomaa virheen tapahtuneen niin virhe korjataan, ja sanotaan tästä henkilökunnalle, lähinnä hänelle kuka virheen teki.
Roskia ei lajitella. Tietosuojaroskiksia ei ole vaan kaikki lääkepusseista henkilöturvatunnuksineen lähtien laitetaan samaan roskikseen, joka pudotetaan roskakuiluun 😄
Lähihoitajan tehtäviin ei kuulu esim. astiahuolto, apulaiset tms. tekevät näitä hommia. Tanskassa lähihoitaja pääsee tekemään paljon sairaanhoitajan töitä ja he ovat tässä talossa vastuussa paljosta. Hoitajien kohtaaminen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa on lämminhenkistä ja aitoa. Tanskalaiset ovat kovia puhumaan.

Voi pojat mikä päivä! 😊 Vauhdikkaan Peterin perässä yritin parhaani mukaan roikkua.
Sain olla mukana sydämellisen musiikkiterapeutin ja hänen vapaaehtoistyöntekijänsä kanssa. Ensimmäisen rouvan kanssa "yksityispuolituntisella"" kuunneltiin Elvistä, hänelle annettiin tamburiini johon hän löi rytmiä terapeutin kanssa samaan tahtiin ja laulettiin. Seuraavaksi otettiin sifonkihuivit, joita heiluteltiin musiikin tahtiin, myös halvaantuneelle kädelle annettiin huivi, jonka jälkeen kuuntelimme suosittua tanskalaista laulajatarta jonka laulussa laulettiin "tämä on loppuelämäsi ensimmäinen päivä". Laulu oli hyvin kaunis.
Hetken päästä Sateenkaareksi kutsuttu tila alkoi täyttyä asukkaista. Seitsemän upeaa leidiä saapui paikalle rollaattoriensa tai pyörätuoliensa kanssa. Rytmikapulat jaettiin jokaiselle ja Elviksen tahtiin kapuloita kolisteltiin ja samalla laulettiin tai hymäiltiin. Tanskalaisia lastenlauluja laulettiin ja samalla kohotettiin käsiä, pyöritettiin ranteita ja tömisteltiin jalkoja. Puolituntisen päätti luonnollisesti "Love me tender" joka tanssittiin yksin ja yhdessä.
Menimme täältä suoraan lounaalle. Tänään oli tarjolla jauhelihapihviä keitettyjen perunoiden ja ruskean kastikkeen kanssa. Jälkiruuaksi oli hedelmäsalaattia vaniljakastikkeella. Musiikin täyteinen päivä jatkui vielä iltapäivän musiikkituokiolla omassa kerroksessamme.

Maanantaina on kahvilapäivä asukkaille ruokasalissa. Saimme tässäkin olla mukana!😄
Paikalla oli neljä vapaaehtoistyöntekijää, keittiön henkilökunta ja kynnelle kykenevät asukkaat vieraineen. Tunnelma oli lämpöinen ja kodikas, vatsan täyttäminen ei ollut ainoa syy kokoontumiseen, vaan myös leppoisa ja kiireetön yhdessäolo. Tarjolla oli säilykepunajuuria, hillottua kaalia ja harmaita paksuja makkaroita. Ruokajuomaksi sai valita puna- tai valkoviiniä, olutta tai virvokkeita. Jälkiruuaksi jäätelöä ja vohveleita kahvin tai teen kera.
Pöytäseurana meillä oli herttainen pariskunta. Toivoisin itsekin pitäväni miestäni niin hellästi kädestä kiinni kun mittari näyttää melkein 100 vuotta.

Eilen tänne Kööpenhaminan Fredriksbergiin tupsahdettu. Huoneisto, jossa asumme on hyvän  kokoinen yhdelle, mutta toimiva myös kahdelle.
Tänään ollaan tehty ensimmäinen työpäivä 😄 Sain ehkä parhaista parhaan ohjaajan! Kuvittelin että oma mieheni on puhelias, mutta tämä Peter.. Noh, tarinaa tulee niin ettei suunvuoroa saa 😉 Sain kuulla pintaraapaisua Tanskan terveydenhuollosta. Kaikilla on esimerkiksi omat lääkärit, kehen otetaan yhteyttä jos hänen palveluitaan tarvitaan.

Neljä yötä! Vuoraisinko jääkaapin Post-it lapuilla vai kirjoittaisinko kodin muistitaulun ToDo-meinigillä? ..hetken kävi jopa mielessä että pärjäähän ne -tavallaan..
Fazerin jälkiuunipaloja otettava mukaan samoin kuin salmiakkia, mitä vielä? Onneksi vielä KOLME (!!) päivää aikaa miettiä 😉

Ajatukset käy kuumana... Mitä pitää muistaa vielä huolehtia? Mitä on otettava mukaan? Yhden koulutehtävän (sen ainoan, joka on vielä tähän mennessä tekemättä😄) otan mukaan ikäänkuin herkutellakseni.

Lähtölaskenta alkanut..

Nyt rupeaa aamukamman piikit olemaan melko vähissä..9 yötä kotona ja sitten lennetään!