Huomenna tähän aikaan ollaan jo kotona. Rakkaat halittu ja pusittu, kuulumisia vaihdettu silmästä silmään JA ehkä jotain ihanaa, tuttua, maukasta suuhun pistetty.
Hyvästi ihana, kaunis Kööpenhamina, tulet aina pitämään oman paikkasi sydämessäni. Saatan joskus tänne palata muistelemaan yhteisiä hienoja hetkiämme, ehkä voin tuoda jopa jonkun tullessani, sinusta riittää palanen muidenkin sydämeen. Kun tulet puheeksi ystävien kanssa en voi muuta kuin suositella koko pumpun pohjasta, tylsyys ei täällä voi vaivata, tai sitten on vika muualla kuin kaupungissa.
Toisin tuliaisiksi tänne ison lastin pyöräilykypäröitä, jokaiselle pyöräilijälle ihan ikioman, samaan lastiin mahtuisi myös  ideoita miten jätteiden kierrätys saataisiin samalle hienolle tasolle suomen kanssa ja ehkä ripauksen heittäisin kuorman päälle täsmällisyyttä.
Lähtiessäni huomenna täältä haluan napata mukaani tanskalaisten suvaitsevaisuutta, avuliaisuutta ja suurpiirteisyyttä.
Kävin tänään viimeisen kerran tällä erää Kööpenhaminan keskustassa. Odotellessani bussia eräs mies sanoi minulle että, vielä kolme minuuttia niin kyyti saapuu. Hänellä oli kiire nuoren vaimonsa luo, omaksi iäkseen hän sanoi 93 vuotta, mietin hetkisen kuinka nuori vaimo tällä herrasmiehellä on ... -86 vuotta. Ihminenhän on juuri niin nuori tai vanha kuin itsestä tuntuu. Numeroiden mukaan ei pidä alkaa elämään! Tämä oli hänen mukaansa minun onnenpäiväni kun sain tutustua häneen, pilke silmässä tämän sanoi tietenkin 😉

Harmikseni en ole kuvia saanut tänne siirrettyä, mutta hätä ei ole tämän näköinen! Kotiuduttuani aion tavalla tai toisella niitä tänne laittaa. Samalla saatan laittaa myös satunnaisen harjoittelijan matkustusvinkkejä 😊